Tähän kysymykseen mä olen havahtunut nyt jo varmaan vuoden ajan joka viikko. Miten se nyt taas on perjantai? Mihin tää viikko hävisi?
Ei sillä että näissä hommissa olisi merkitystä sillä onko arkipäivä tai viikonloppu. Mutta päivät vaan valuu käsistä ja tahti senkun nopeutuu.Liekö tämä sitten niitä ikään liittyviä ”kriisejä”.
Toinen iän tuoma ihmetyksen aihe, on nämä klo 05 aamuherätykset. Siis oikeesti, mähän oon jo ihan mummo… Kuukausitolkulla oon yrittänyt taistella tätä vastaan. Jään sänkyyn pyörimään ja joskus nukahdankin uudelleen ja se sitten vasta onkin virhe. Kuula on ihan jumissa puoli päivää jos uudelleen torkahtaa.
Ei se auta, kuin ylös vaan ja menoksi. Yleensä nappaan Oskun hihnaan ja painelen aamulenkille. Tällaisina sadeaamuina on meidän karvaläjää turha yrittää ulos saada. Rapuilta täyskäännös takaisin sohvalle. Kuka tonne nyt tassuja lähtisi kastelemaan.
Kämppä on kyllä kuin hävityksen kauhu. Pitäiskö aloittaa reippaat aamuimuroinnit? Voin kuvitella meidän Herrojen reagoinnit asiaan. Paroni varmaan passittaisi mut hoitoon pikavauhtia.
No eihän siinä sitten kuin kirjoitellaan, suunnitellaan ja ideoidaan aamutunnit. To Do lista pitenee vauhdilla kun sinne raapustaa kaikki mieleen tulevat asiat. Mutta kuka ne kaikki tekee ja lyö käytäntöön? No, jos kohta herääkin jo 04 niin taas on yksi tunti lisää käytössä toteuttamiseen.
Mutta anyways, taas on siis perjantai. Ja sehän tarkoittaa sitä, että Routen pihasta löytyy taas Smoky savustusvaunu ja lohta on saatavissa klo 12-18. Leipuri taikoo vitriinit täyteen herkkuja ja Panchoilla varaudutaan viikonlopun vauhdikkaisiin päiviin.
Tänään toivotellaan myös hyvää syntymäpäivää Paapalle! Huhtikuisen sydänpysähdyksen jälkeen täytyy nyt miettiä että ovatko nämä nyt sitten uuden elämän 1-vuotispäivät vai mennäänkö 7-alkuisella. Mutta pääasia että saadaan tätä juhlapäivää viettää.
Mahtavaa viikonloppua kaikille! Otetaan elokuun raikkaista aamuista kaikki irti!
Janika