No niinhän siinä sitten kävi, että koronan pahempi versio saapui Espoon tuliaisena Paimelan perukoillekin marraskuun puolivälin tienoilla.
Aikamoinen tauti tuo oli sairastaa kaikkine oireineen. Kuumetta, yskää nuhaa, uupumusta, maku- ja hajuaistin muutoksia, hengitysvaikeuksia ym. Minä pääsin mokomasta suhteellisen vähällä, vaikka pari viikkoa menikin makoillessa, mutta Paronilla meni keuhkokuumeeksi ja ihan sairaalahoidon puolelle.
Kiitollinen saa olla monesta asiasta: Tästäkin selvitiin, nyt ollaan jo voiton puolella, oireet ja karanteenit on ohi ja voimia keräillään päivä kerrallaan jotta päästään vanhaan vauhtiin. Jare ei saanut koronaa ollenkaan, karanteenissa oli toki perheen mukana ja kävi etäkoulua. Extra onnellinen olen siitä, että tajusimme jäädä jo ennakkoon omaehtoiseen karanteeniin, jolloin emme tartuttaneet virusta eteenpäin asiakkaillemme, ystävillemme tai henkilökunnallemme (siinäpä se soppa olisi ollutkin).
Kiitos teille ihanille ystäville jotka autoitte ja piditte huolta. Ruokaa saatiin kotiovelle ja juoksevat asiat hoituivat.
Iso kiitos henkilökunnallemme, jotka pitivät yritykset pystyssä ja rattaat pyörimässä. Me saimme keskittyä rauhassa toipumiseen.
Lämmin kiitos myös kaikille sairaanhoitajille, lääkäreille ja muille koronan kanssa työskenteleville. Kotisairaanhoito soitti jokaisena päivänä, kyseli vointeja ja piti huolta. Kun Paronilla alkoi olo huonontua, toimittiin heidän puoleltaan heti ja mies kärrättiin sairaalaan hyvään hoitoon. Kaikki kunnia näille työnsankareille!
Sairaalassa Paroni oppi myös uusia temppuja. Ennen mies on kiertänyt kaukaa paprikat ja jugurtit ja niiden kaupasta tuominen on aina aiheuttanut jonkinasteista murinaa ja mulkoilua. Nyt nekin menee ja ihan mieluisasti. Jugurttia oikein pyydettiin kaupasta tuomaan. Kaikkea sitä…
Vaikka turnausväsymystä onkin koronan suhteen ilmassa, niin muistakaa silti pitää itsestänne huolta ja turvavälit kunnossa. Suurinosa sairastaa koronan suht helpolla kaavalla, mutta on myös paljon vaikeamman kautta asian läpikäyviä, suojataan heitä. Rokoteuutiset alkavat olla jo niin tapetilla, että kohta saadaan apuja sieltäkin. Jaksaa jaksaa siis!
Eteenpäin sanoi mummo lumessa!
Janika